Kovan talven ja matalien lämpötilojen jälkeen kevään tulo voi aiheuttaa veden lämpötilan äkillisen nousun erityisesti Pohjois-Euroopassa. Tämä voi olla kaloille haasteellista aikaa, jos ruokintastrategiaa ei sopeuteta muuttuneisiin olosuhteisiin.
Kevään ensimmäisinä viikkoina, lämpötilan noustessa, kalojen ruokintaa tulee rajoittaa merkittävästi. Ruokintaa on säädeltävä tarkasti, koska kalat eivät ole ehtineet kehittää riittävästi punasoluja hapen kuljetukseen.
”Kevätsyndrooma” kirjolohen kasvatuksessa
BioMarin tehdas Tanskassa palvelee kirjolohen kasvattajia useilla markkinoilla. Kevään lähestyessä BioFarmin tekninen asiantuntija Anders Andreasen on huolissaan erityisesti kirjolohen kasvatuslaitoksilla ”kevätsyndroomaksi” kutsutusta ilmiöstä.
”Kirjolohen kasvattajat ottavat meihin yhteyttä keväisin ihmetellen, miksi kalat kelluvat ruokinnan jälkeen veden pinnalla haukkoen henkeään. Kirjolohen kasvattajat ovat huolissaan, sillä he tiedostavat tämän oleva merkki stressistä. Stressi voi olla kaloille vaarallista”, Andreasen kertoo.
”kirjolohille kriittisin ajanjakso on silloin, kun veden lämpötila nousee nopeasti. Tämä vaihtelee kasvatuslaitoksen sijainnin mukaan. Pohjoisessa kriittinen ajanjakso voi osua jäiden sulamiseen tai heti sen jälkeen. Lisäksi ajanjakso vaihtelee vuosittain sen mukaan, milloin ja kuinka nopeasti kevät ja lämpötilan nousu tapahtuvat.”
Punasolujen merkitys kalojen hyvinvoinnille
Kalojen hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että niiden elimistössä on riittävästi happea. Hapensaanti riippuu veren punasolujen määrästä eli hemoglobiinipitoisuudesta.
Kun vesi on kylmää ja veden happipitoisuus korkea, kalojen ruokahalu laskee. Kalat eivät tällöin tarvitse suurta määrää punasoluja hapen kuljettamiseen. Pitkän kylmän kauden jälkeen kalojen elimistö onkin tottunut tuottamaan vähemmän punasoluja.
Hemoglobiinipitoisuuden vaihtelu kirjolohen veressä Kirjolohen veren hemoglobiinipitoisuus (punasolujen määrä) vaihtelee vuoden aikana. Talvella kala tottuu tuottamaan vähemmän punasoluja. Kun veden lämpötila nousee kevään alussa, kaloilla ei ole riittävästi punasoluja käytettävissään, jotta ne pystyisivät vastaamaan äkillisesti kasvavaan punasolujen tarpeeseen.
Veden lämpötilan nopea nousu aiheuttaa haasteita
Kalojen ruokahalu kasvaa, kun veden lämpötila nousee. Kalat alkavat tuntea luonnollisesti nälkää ja syövät niin paljon kuin mahdollista. Korkea rehunkulutus lisää rehun muuntumista energiaksi ja johtaa hapen tarpeen lisääntymiseen.
Ongelmana on, että kylmien talvikuukausien jälkeen kalojen veren hemoglobiinipitoisuus on vielä matala. Kalojen elimistö ei näin ollen pysty kuljettamaan tarpeeksi happea kudoksiin, mikä johtaa hapenpuutteeseen. Kala reagoi hapenpuutteeseen kärsimällä happistressistä, jonka seurauksena se alkaa hengittää kiivaasti ja sen verenkierto kiihtyy.
Seuraa lämpötilavaihteluita tarkasti
Anders Andreasen suosittelee kasvattajia seuraamaan huolellisesti veden lämpötilavaihteluita.
”On tärkeää, että kasvattajat tarkastelevat aikaisempien vuosien lämpötilakäyriä voidakseen ennakoida tyypillisen lämpötilakehityksen omalla tilallaan”, Andreasen sanoo.
Ruokintastrategian mukauttaminen on avainasemassa
Kalankasvattajien on tärkeä ymmärtää, että kalojen punasulotuotannon lisääminen vie aikaa. Vain sopeutetun ruokintastrategian avulla kalat voivat valmistautua korkean ruokintaintensiteetin jaksoon.
”Kun kalojen ruokahalu on vähentynyt talven aikana, suosittelemme keskittymään kalojen aineenvaihdunnan vahvistamiseen. Neuvomme asiakkaitamme käyttämään maltillisia ruokintastrategioita ja totuttamaan kaloja asteittain kasvuun. Ilmadiffuusori voi auttaa tässä”, Andreasen kertoo.
Tyypillinen ruokintastrategia
Tyypillinen ruokintastrategia on pitää kalat noin kaksi viikkoa jäljessä suositellusta ruokintamäärästä veden lämpötilan perusteella. On suositeltavaa aloittaa ruokinta hyvin rajoitetusti.
”Suosittelemme jatkuvan ruokinnan soveltamista ja ruokintamäärien säätämistä odotettavissa olevan lämpötilakehityksen mukaisesti. Kun punasolujen määrää on lisätty 2–3 viikon ajan, kalat pystyvät käsittelemään normaalin ruokintamäärän ruokintaohjelman suositusten mukaisesti”, Andreasen selvittää.
”Nämä toimenpiteet auttavat välttämään rehun hävikkiä ja tukevat kalojen kasvupotentiaalin hyödyntämistä”, Andreasen päättää.
Ruokintastrategia veden lämpötilan äkillisessä nousussa Lämpötilahavainnot ja mukautettu ruokintastrategia ruotsalaiselta kirjolohikasvattamolta. Veden lämpötilan noustessa keväällä sovellettiin rajoitettua ruokintastrategiaa maaliskuun lopusta toukokuun puoliväliin.
Tulokset (5)
BioMarin oma BioFarm-asiantuntijatiimi auttaa lohen ja kirjolohen kasvattajia räätälöidyillä rehuratkaisuilla. Ammattilaisemme ovat omistautuneet jakamaan tietoa kalojen pigmentointistrategioista sekä auttamaan kumppaneitamme tuottamaan huippulaatuisia kalafileitä.
Kalanviljelijät voivat saada parempia tuloksia vähemmällä rehulla
Kalanviljely on vähiten resursseja vaativa eläinperäisen proteiinin ruuantuotantomuoto.
Meidän täytyy pitää parempaa huolta valtameristämme säilyttääksemme merikalakannat ja ylläpitääksemme kestävää kehitystä.
Kaikella mitä teemme, on vaikutuksia ympäristöön, mediassa puhutaan paljon yksilöllisestä hiilijalanjäljestä.